Stressi

Korvia hyytävä kimakka kiljaisu. Ärsyttää heti. Hetken hiljaisuus ja sitten toinen. Ääni kimpoaa ikkunoista ja seinistä ja osuu suoraan selkäytimeen. Ikään kuin koira tietäisi tarkkaan, mikä ääni tuntuu minusta pahimmalta. Koira kävelee ovelle ja takaisin, ja kimahtaa taas.

Mikä saa sen tekemään näin? Olemme kaikki kotona, eikä mitään erityistä ole tapahtunut tai tapahtumassa. Se tuijottaa tyhjin silmin ikkunasta ulos ja tekee taas pienen kierroksen. Turhaudun. Kaikki on hyvin niin mikä sen oikein on?

Tiedän, että niin kauan kuin kiristelen hermojani ja yritän ratkaista asiaa tekemällä jotain, saisin tilanteen vain pahenemaan. Uppoudun ruoanlaittoon ja unohdan asian hetkeksi, ja kun vilkaisen olan yli, koira on täydessä unessa.

Tällainen käytös kielii koiran stressistä. Jotkin aiemmat tapahtumat tai sitten ihan vain kodin kiristynyt ilmapiiri saa koiran reagoimaan näin. Se ei ole sen syy enempää kuin tulipalo palohälyttimen.

On inhimillistä olla joskus stressaantunut. On luonnollista, että palaamme kotiin väsyneinä ja haluamme palautua rauhassa ja päivän tapahtumat myllertävät mielessä. On kuitenkin hyvä kehittää tapoja käsitellä tarvittavat asiat ja rauhoittaa mieli valtavalta myllerrykseltä.

On myös hyvä nähdä – ja myöntää – miten meidän stressi vaikuttaa koiriimme, ne havaitsevat meidän huolen heti, olimmepa itse tietoisia stressitasostamme tai emme. Koira reagoi herkästi tilanteeseen ja käyttää niitä keinoja ilmaisemaan huoltaan, mitä koiralle on suotu – osa alkaa vahtia, haukkua tai vaikkapa nuolla itseään tai esimerkiksi mattoa pakonomaisesti.

Ei koira mene rikki ajoittaisesta stressistä, mutta on hyvä nähdä, ettei se ole myöskään syypää siihen. Niin kauan kuin olemme jumissa siinä ajatuksessa, että ongelman ydin on koiran käytös, emme pääse eteenpäin. Syyn etsiminen koirasta saa meidät vain kiehumaan ja kaikki ne ongelmatilanteet, joissa olemme koiran takia olleet, syöksyvät mieleen ja tuntuvat sietämättömiltä; ”mitä kaikkea olemmekaan joutuneet kestämään”- sävyinen ajattelu täyttää pään.

Emme huomaa, että tällainen ajattelu saa myös meidän pulssin ja stressihormonien määrän nousemaan, sekunneissa. Koira vaistoaa tämän ja yrittää huolehtia meistä ja kodista vielä paremmin, tehden vielä enemmän sitä, mikä meitä jo valmiiksi ärsytti. Mikään koulutus ei poista koiran tarvetta pitää huolta laumasta, jos se näkee, ettemme ole itse kunnossa tekemään sitä.

Useimmiten tilanne ratkeaa parhaiten, kun keskitymme itseemme, vapautamme itsemme ehkäpä jostain negatiivisesta ajatuskierteestä, murehtimisesta tai päivän aikana kertyneestä stressistä. Jokaisella on oma tapansa tehdä tämä, keittää kuppi kahvia tai teetä, laittaa musiikki soimaan, lukea hyvää kirjaa, venytellä, käydä juoksemassa tai ihan vain hengittää syvään. Koira reagoi usein tunnelman muutokseen saman tien ja pystyy rentoutumaan.

Pidetään huoli itsestämme ja levätään tarpeeksi, niin koirammekin voivat paremmin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s